Hyvää uutta vuotta uudemman kerran, goodbye the year of the Water Dragon and hail to the glorious year of the Water Snake! Eli eilen 10.2.2013 oli kiinalaisen kalenterin mukainen uudenvuoden päivä. Kiinassa uudenvuoden analysointiin ja siihen liittyviin ennustuksiin suhtaudutaan astetta vakavammin kuin koti-Suomessa tai ylipäätään länsimaissa. Tosissaan nyt vuosi vaihtui vesi-lohikäärmeestä vesi-käärmeeksi. Tämä vesi ja käärmes -yhdistelmä liittyy kiinalaiseen kalenteriin, jossa eletään 60 vuoden sykleissä, nykyinen sykli alkoi hienona vuotena 1984. Jokainen vuosi määräytyy 12-eläinhahmon ja 5-elämän elementin pohjalta. Nämä eläimet ovat meille tai ainakin minulle tutuimpia, eli tässä esimerkiksi yksi sivusto josta voi tsekata mikä elukka itse on. Tämän lisäksi jokainen vuosi saa yhden elämän peruselementin tunnuksekseen eli nämä viisi elementtiä ovat metalli, tuli, vesi, puu ja maa. Itse olen puu-rotta ja Eriika on tuli-tiikeri.. turha varmaan sanoa kummalla on kovempi horoskooppimerkki-combo...
Tähän käärmeen vuoteen kuuluu se suurin uskomus, joka vaikuttaa liioittelematta miljoonien ihmisten pariutumiseen tässä maassa: näistä 12-eläimestä käärmettä pidetään kaikista heikoimpana sitkeyden ja kestävyyden saralla eli liitto ei tulisi kestämään, lisäksi jos käärmeksen vuonna menee naimisiin, tarkoittaa se että aviomies kuolee ennenaikaisesti -> Kaikista huonoin vuosi mennä kihloihin. Ja tämän asian tarkastutin asiantuntijalta eli määräävä tekijä on kihloihin meno vuosi, ei naimisiin meno vuosi. Heidi & Tuukka, you are in safe waters ;)
Kiinalaisen uudenvuoden viettäminen kietoutuu perheeseen eli monille työlaisille tämä on vuoden ainoa loma (riippuen työnantajasta; 1-4 viikkoa), jolloin porukka lampsii kasvukeskuksista takaisin kotiseudun rauhaan. Tämä kulminoituu massiivisiin ruuhkiin moottoriteillä, kiskoilla ja ilmassa sekä esimerkiksi junalippujen hintojen kymmenkertaistumiseen. On siinä paikallisella VR:llä ahneudesta huolimatta kova tohina ja haastetta kerrakseen kun parin viikon aikana kyyditetään yli 200 miljoonaa pientä ja suurta kansalaista kaikkine miljoonine kapsäkkeineen takaisin kotiseudulle. Myös tällaiselle expatille tämä tarkoittaa mukavaa viikon lomaa, jonka me kaksi päätimme viettää täällä uudessa koti-kaupungissamme.
Paikalliseen uuteenvuoteen kuuluu myös paljon muita traditioita joita en edes tiedä, mutta tärkeimpinä asioina lienee lahjojen antaminen ja ilotulitteiden paukutteleminen.
Lahjojen antaminen on iso bisnes täällä eli porukka ostelee kaiken maailman lahjakoreja, viin(a/i)pulloja ja erityisiä punaisia lahjakuoria oman siviili- ja työelämän sidosryhmille. Eli käytännössä kaikille pitäisi toimittaa jonkinsortin lahja, jolla pedataan itselleen hyvää tulevaa vuotta. Itse tykkään elää riskillä, enkä siis ostanut yhtään lahjaa, toisaalta omaksi saldoksi näin reilun kuukauden Kiinassa elämisen jälkeen tuli vaivaiset pari lahjusta ja yksi punainen kirjekuori.
Eli lahjuksista paljastui Kiinalaista vihreää teetä, kokonainen kana (rosvopata style cooked) ja kaksi pulloa maukasta "keltaista viiniä" eli paikallista yrttiviiniä, jota meidän uudenvuoden kemuissa/läksäreissä äijäporukalla maisteltiin.
Eriikakin sai punaisen kirjekuoren, tosin sen sisältö jäi meille arvoitukseksi...
Toinen Kiinalaisten sydäntä lähellä oleva uudenvuoden perinne tuntuu olevan yletön ilotulitteiden ampuminen ja paukuttelu. Tällä taivaalle ampumisella pyritään, taas kerran, turvaamaan menestyksekäs tuleva vuosi lepyttelemällä taivaan jumalia. Tyhmänä suomalaisena luulisi että jumalat pikimmiten suuttuisivat kun niitä yritetään hullunlailla ampua kaiken maailman välkkyvillä ja paukkuvilla ammuksilla..mutta toisaalta, mitäs me metsäkansalaiset asiasta tietäisimme, sillä täällä suunnalla maailmaa on ammuttu raketteja jo tuhansia vuosia ennenkuin meillä Suomessa edes oltiin kuultu ruudista.
"Yllättäen" täällä kommunistisessa Kiinassa ei ole Suomen poliisivaltion lailla säännöstelty rakettien myyntiä tahi ampumista eli viime viikkoina joka kadun kulmaan on noussut rakettipuoti ja paukuntaa on kuulunut silloin tällöin, kliimaksin keskittyessä Suomalaisen veljeskansan tavoin uudenvuoden aattoon. Mekin päätimme lepytellä jumalia oman pienen padan voimin, jonka laukaisimme taivaan tuuliin uuden vuoden vaihtuessa.
Vuoden vaihteen lähestyessä ympäröivän urbaanin ympäristön äänimaailman valtasi huumaava paukunta ja vihellys, korvani menivät lukkoon ja koko korttelin ilmanlaatu droppasi pohjalukemiin kun kadut täyttyivät savusta, ruudinkärystä ja punaisesta paperi schaissesta. Kyllä tämä meno, joka kuuleman mukaan on melko rauhallista tässä meidän alueella, laittoi miettimään paljon tässäkin maassa mahtaa tapahtua ilotulite-onnettomuuksia näinä parina viikkoina kun esimerkiksi turvalasit ovat täysi kummajainen ja pienet lapset pomppivat kuin riivatut paukkuvien patojen vieressä. Myös "papattimatto" on saanut uuden merkityksen täällä, sillä ne ovat helposti noin viisi metriä pitkiä ja papatit ovat tuommoisia tuplasti vanhojen "kinukkien" kokoisia pötköjä eli pauketta riittää!
Paukunta ei suinkaan loppunut puoleen yöhön vaan jatkui melko tasaisena läpi yön, kiihtyen taas n. aamuviiden aikaan ennen auringon nousua, jolloin joidenkin gurujen mukaan on otollisin hetki ampua raketteja jumalille sekä lähteä moikkaamaan suvun vahimpia. Kai tässä yhteiskunnassa on päädytty edes yhtenä päivänä vuodessa mennä vanhuksien ajan mukaan eli mennään moikkaamaan niitä kun he heräävät (aivan liian aikaisin) kukon laulun aikaan. Meille nukkuminen oli melko katkonaista, mutta kuitenkin tästäkin uudesta vuodesta selvittiin ja uusi vuosi tervehti meitä säihkyvällä auringon paisteella!
..Tosin sen me päätimme että ensi uudenvuoden me kyllä vietämme jossain kaukana Kiinalaisesta yhteiskunnasta.. :)
Paikalliseen uuteenvuoteen kuuluu myös paljon muita traditioita joita en edes tiedä, mutta tärkeimpinä asioina lienee lahjojen antaminen ja ilotulitteiden paukutteleminen.
Lahjojen antaminen on iso bisnes täällä eli porukka ostelee kaiken maailman lahjakoreja, viin(a/i)pulloja ja erityisiä punaisia lahjakuoria oman siviili- ja työelämän sidosryhmille. Eli käytännössä kaikille pitäisi toimittaa jonkinsortin lahja, jolla pedataan itselleen hyvää tulevaa vuotta. Itse tykkään elää riskillä, enkä siis ostanut yhtään lahjaa, toisaalta omaksi saldoksi näin reilun kuukauden Kiinassa elämisen jälkeen tuli vaivaiset pari lahjusta ja yksi punainen kirjekuori.
Toinen Kiinalaisten sydäntä lähellä oleva uudenvuoden perinne tuntuu olevan yletön ilotulitteiden ampuminen ja paukuttelu. Tällä taivaalle ampumisella pyritään, taas kerran, turvaamaan menestyksekäs tuleva vuosi lepyttelemällä taivaan jumalia. Tyhmänä suomalaisena luulisi että jumalat pikimmiten suuttuisivat kun niitä yritetään hullunlailla ampua kaiken maailman välkkyvillä ja paukkuvilla ammuksilla..mutta toisaalta, mitäs me metsäkansalaiset asiasta tietäisimme, sillä täällä suunnalla maailmaa on ammuttu raketteja jo tuhansia vuosia ennenkuin meillä Suomessa edes oltiin kuultu ruudista.
"Yllättäen" täällä kommunistisessa Kiinassa ei ole Suomen poliisivaltion lailla säännöstelty rakettien myyntiä tahi ampumista eli viime viikkoina joka kadun kulmaan on noussut rakettipuoti ja paukuntaa on kuulunut silloin tällöin, kliimaksin keskittyessä Suomalaisen veljeskansan tavoin uudenvuoden aattoon. Mekin päätimme lepytellä jumalia oman pienen padan voimin, jonka laukaisimme taivaan tuuliin uuden vuoden vaihtuessa.
Vuoden vaihteen lähestyessä ympäröivän urbaanin ympäristön äänimaailman valtasi huumaava paukunta ja vihellys, korvani menivät lukkoon ja koko korttelin ilmanlaatu droppasi pohjalukemiin kun kadut täyttyivät savusta, ruudinkärystä ja punaisesta paperi schaissesta. Kyllä tämä meno, joka kuuleman mukaan on melko rauhallista tässä meidän alueella, laittoi miettimään paljon tässäkin maassa mahtaa tapahtua ilotulite-onnettomuuksia näinä parina viikkoina kun esimerkiksi turvalasit ovat täysi kummajainen ja pienet lapset pomppivat kuin riivatut paukkuvien patojen vieressä. Myös "papattimatto" on saanut uuden merkityksen täällä, sillä ne ovat helposti noin viisi metriä pitkiä ja papatit ovat tuommoisia tuplasti vanhojen "kinukkien" kokoisia pötköjä eli pauketta riittää!
Paukunta ei suinkaan loppunut puoleen yöhön vaan jatkui melko tasaisena läpi yön, kiihtyen taas n. aamuviiden aikaan ennen auringon nousua, jolloin joidenkin gurujen mukaan on otollisin hetki ampua raketteja jumalille sekä lähteä moikkaamaan suvun vahimpia. Kai tässä yhteiskunnassa on päädytty edes yhtenä päivänä vuodessa mennä vanhuksien ajan mukaan eli mennään moikkaamaan niitä kun he heräävät (aivan liian aikaisin) kukon laulun aikaan. Meille nukkuminen oli melko katkonaista, mutta kuitenkin tästäkin uudesta vuodesta selvittiin ja uusi vuosi tervehti meitä säihkyvällä auringon paisteella!
..Tosin sen me päätimme että ensi uudenvuoden me kyllä vietämme jossain kaukana Kiinalaisesta yhteiskunnasta.. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti