This is a story of a young Finnish couple moving to Shanghai due to construction project called "Project Panda". Blog is about their adventures as well as everyday incidents during this two year expat period.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Photographic Spring time

Kevättä oli ilmassa, olisi selkeästi pitänyt päivittää tämä blogi viimeviikonloppuna kun säät vielä suosivat Maahanmuuttaja-Expattia. Lauantaina oli lämpöisin päivä 140 vuoteen kun elohopea kohosi virallisessa putkessaan peräti 29,5 C korkeuteen, voisi sanoa että ihan perus mukava maaliskuun alun päivä. Jos nousukulma oli jyrkkä, lasku oli sitäkin hurjempi kun sunnuntaina elohopea jäi makoilemaan 20-astetta alemmaksi, tiistaina noustiin taas reiluun kahteenkymppiin ja tänä aamun mittari näytti vaivaista +5C! Shanghain tämän hetken ilmastoa on kuvailtu pieneksi lapseksi jonka mielialat vaihtelevat maailman iloisimmasta pikkuveitikasta sanaakaan sanomatta maailman kaikkia murheita kantavaksi, äitiään hysteerisesti huutavaksi pikku paholaseksi!

Joka tapauksesa viime viikon lämpöaalto on saanut luonnon heräämään jonkin sortin talvihorroksestaan ja siitä aiheesta onkin jokinen kuvatus tässä tarjolla. 

Ensimmäiseksi matkaamme Centuty Parkkiin jota voisi kuvata Shanghain keskuspuistoksi. Tämä keskuspuisto sijaitsee Uudessa Pudongissa ja siellä luumut, kirsikat, laventelit olivat komeassa kukkaloistossaan. 







Kuten kuvista näkyy porukkaa oli muitakin paikalla, mutta kun vertaatte vaatetusta seuraavan kuvan virnuilevaan kahvi-addikti pitkänenään, voitte uskoa kuinka oli snadisti tyhmä-turisti olo. En nähnyt yhtäkään paikallista shortseissa ja tpaita sankaritkin olivat hyvin vähässä (lieneekö yhtäkään näkynyt koko päivän aikana). Suurinosa oli pukeutunut kalenterin mukaisesti talvivaatteisiin, kenties täällä keskuhallinto ilmoittaa kun kesä alkaa ja saa alkaa käyttää kesävaatteita, just like in the army! (Huomatkaa tarkoituksellisesti valittu mätsäävä paita!)

Century Park oli kaikkiaan hyvin mieluinen paikka vain kävellä, katsella, rauhoittua ja kenties paikallisasukkaiden esimerkin mukaisesti viettää piknikkiä.



Myös kotosalla Mandariini Cityssä eli kavereitten kesken MC:ssä on kevättä ilmassa.



Uutta kevättä odotellessa..

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Refugee Camp stories, Final words

Evakkoelämä ei onneksi kestänyt kuin suunnitellun viikon verran, tai itseasiassa alle tämän aikajanan kun pääsin muuttamaan takaisin jo keskiviikko iltana. Sain itse valita uuden lattiamateriaalin ja valitsi tällaisen valkolakkaus-jäljitelmä laminaatin. Se tuo mukavasti valoisuutta huoneistoon ja on myös erään tietyn henkilön makuun. Nyt lattia kiiltää uutuuttaan ja lopputulos on ainakin mielestäni hyvä. Erityisesti rakennusinsinöörin silmä lepää erittäin siisteissä jalkalistan liittymissä, ei ole mitään ryssänjiirejä tai edes siistiä Maon viritelmää. Selkeästi täällä, kuten monessa muussakin Suomesta itäänpäin kallistuvassa maassa, on vielä kädentaito arvossaan ja ammttimiehet taidoiltaan nimensä veroisia. Eikä ainoa ero ammattimiehen ja kadulta satunnaisesti repäistyn "rakennusalan ammattilaisen" välillä ole tilipussin suuruus.


Raksamiesten siivousjälki oli kuitenkin kuin koti-Suomessa eli niin sanottu lasta-pyyhintä-tasoa, maksimissaan oli näytetty harjaa ja toivottu purun ja hienon pölyn pelästyvän tätä näkyä ja juoksevan karkuun. Eli tämä oli ainoa kohta, josta huomautin ja eipä kulunut aikaakaan kun (loppu)siivous pariskunta tuli paikalle ja tunnin ahkeroinnin seurauksena paikat alkoivat kiiltää. Jälki oli sen verran vaikuttavaa että ajattelin kysäistä jos heitä kiinnostaisi ja mihin hintaan he tulisivat viikottain siivoamaan meille, aika porvallista länkkäri meininkiä mutta pitäähän tätä kehittyvää (maailman toiseksi suurinta talousmahtia) jollakin muullakin tavoin auttaa, kuin veroja maksamalla!

Joka tapauksessa siivousurakan jälkeen ja seuraavana päivänä sain keittiön tyhjennettyä ja paikka alkoi muistuttaa jälleen sitä paikkaa, jota olen alkanut varovasti kodiksi kutsua.

Tässä voisi käyttää kulunuttu slogania eli loppu hyvin, kaikki hyvin.