Shanghai Nest part. 1

Lauantai, toinen helmikuuta armon vuonna 2013, koitti vihdoin ja Finnairin lento AY57 laskeutui klo.8.00, vartin etuajassa, Shanghai Pudongin kansainväliselle lentokentälle. Yksi näistä 270 matkustajasta oli henkilö, jonka tuloa oli tullut odotettua viimeiset 624 tuntia, odottavan aika on pitkä mutta uudessa ympäristössä vieläkin pidempi. Onneksi kuitenkin noin 90 tuntia aikaisemmin olin päässyt muuttamaan uuteen Shanghain pesäpaikkaamme, Mandariini Cityyn. Neiti E pääsi ongelmitta maahan, laukku löytyi, samoin kentällä odottava poikaystävä (kutsutaan häntä Herra A:ksi). Neiti E:n yllätykseksi Herra A oli järjestänyt kotiin tai pesään kuljetuksen kentältä ja lauantai aamun vähäisessä liikenteessä tämä n. 40km matka sujui kolmeen varttiin, jota voitanee pitää erittäin hyvänä suorituksena Shanghain liikenneolosuhteissa. Kotipesään saavuttaessa Neiti E:tä kohtasi karunäky: pesä oli vuokrattu kalustettuna joka käytännössä tarkoitti jonkin tason huonekaluja ja esimerkiksi paikalliseen makuun menevää kivikovaa King size sänkyä, mutta esimerkiksi minkäänlaisia astioita, mattoja, pyyhkeitä ei kuulunut hintaan. Herra A oli elellyt viimeiset päivät poikamiesmäisesti kertakäyttöastioilla ja laina lakanoilla, mutta nyt asiat tulisivat muuttumaan. Reippaana noin 1½ tunnin yöunien jälkeen (Suomen aikaa viideltä aamulla) neiti E ja herra A suuntasivat Schuicheng Roadin metroasemalle ja ottivat suunnakseen lähi-Ikean. Tämä Ruotsin suurin perheyritys on myös laajentanut lonkeronsa tänne maailman suurimpaan kaupunkiin. Tällä hetkellä Shanghaissa on kaksi ruotsalaisia lihapullia ja laatukalusteita myyvää sini-keltaista kuutiota ja suunnitteilla on kaksi lisää.

Pariskunta pääsi perille Ruotsalaiseen sisustusparatiisiin ongelmitta ja tekivät naurettavan amatööri virheen heti alkuun: he lähtivät kiertämään kauppaa pelkällä yhdellä ainoalla keltaisella Ikea-kassilla. Alta aikayksikön kassi täyttyi kaikesta pienestä tarpeellisesta kulutustavarasta ja herra A lähti etsimään kärryjä. King Size –kärryt löytyivät ja nekin täyttyivät tämän 3½ tunnin maratoonin aikana (vertaisin myös tätä aikaa maratooniin eli suhteellisen rivakasti loppujen lopuksi täpötäydestä kuutiosta päästiin läpi). Harmittavasti tässä osto-kiimassa ei kumpikaan muistanut ottaa kuvaa tästä tavaravuoresta, joka käänsi liioittelematta kaikkien kanssa-shoppailijoiden päät. Hieman pariskuntaa mietitytti kuinka kaikki nämä kamat saataisiin vietyä kotiin, varsinkin kun mukaan tarttui 2 mattoa ja 180x200 cm Stolfjord-petari. Ongelmaan löytyi ratkaisu eli Kamprad tarjosi huokeaan asevelihintaan kotiin kuljetusta, joka tuntui päivän pelastukselta. Ostokset kuitattuaan kassalta liian isolla nipulla rämbylöitä (=RMB, Kiinan virallinen valuutta; Yuan on valuutan perusyksikkö) löysimme kotiinkuljetus jonon. Jonotettuamme hetken ja nautittuamme legendaarisia lihapullia, pääsimme varaamaan kotiin kuljetusta mutta aikaisin mahdollinen kuljetus olikin vasta maanantaina. Suunnitelma B otettiin käyttöön lennossa eli pyrimme ottamaan ”kaikki tarpeelliset” tavarat mukaan ja loput tulisivat sitten maanantaina. Näin vaapuimme kolmen sinisen Ikea kassin kanssa taksitolpalle ja hyvinhän ne kassit mahtuivat taksin paksiin. Päivän shoppailut eivät loppuneet vielä siihen, vaan vielä täydensimme pesäämme Carrefourista. Kaikkiaan on nostettava hattua kuinka hienosti neiti E jaksoi koko päivän riehua kaupoissa käytännössä ilman yöunia + kuinka hienosti neiti E omaksui uuden roolin täysipäiväisenä herra A:n pienen palkan tuhlaajana.

Kaikkiaan päivä oli mitä onnistunein ja pesämme alkoi jo tuntua astetta kotoisammalta kun neidin kädenjälki alkoi näkyä huushollissa. Kuten jo alkuviikosta ennustin, viikko oli tämän reissun paras (so far)!

Onnistuneen sisustusreissun jälkeen palkitsimme itsemme iltamaisemakuplivalla Hotel Indigon on the Bund' n katto lounge Barissa.